Reissu Iguazún putouksille oli mieleenpainuva ja kaiken siihen uppoavan rahan, jopa vilustumisenkin, arvoinen kokemus. Matkaan lähdin hollantilaisen kaverini kanssa perjantaina 20.9 ja Córdobaan palasin 26.9, kaverin jäädessä vielä kiertelemään Pohjois-Argentiinaa. Olin tehnyt etukäteen tunteja sisään ACUDElle ja sain näin lisäpäiviä viikonloppuun. Torstaina menin ns. iltavuoroon eli palatessani aamulla Córdobaan heitin kamat kämpille ja jatkoin suoraan töihin. Tällaisin järjestelyin onnistuvat pidemmätkin reissut työharjoittelun aikana, työtunneista tinkimättä. Ainakin ACUDElla suhtautuvat hyvin harjoittelijoiden matkusteluun, ja ymmärtävät että se on osa täällä kerättyä kokemusta, eikä pois työharjoitteluajan "tuloksellisuudesta", päin vastoin.
Matkasimme varsin mukavissa oloissa bussilla Puerto Iguazún
Misionesin maakuntaan, Koillis-Argentiinaan. Bussiyhteydet pelaavat
Argentiinassa hyvin, joskin matkustusajat ovat pitkiä ja hinnat
inflaation myötä kohonneet korkeuksiin. Esimerkiksi tästä noin 23
tunnin matkasta maksoimme 664 pesoa, joka oli alehinta normaalista
830 pesosta. Junayhteyksiä ei juuri ole, joten se vaihtoehto on
unohdettava. Pitkän matkan busseissa on yleensä kahta mukavuusvaihtoehtoa, joista halvemmat hinnat lähtevät
semicama-paikoista ja seuraava matkustusluokka on
cama. "Cama" tarkoittaa sänkyä, joten nimensä mukaisesti
semicama-paikoilla istuimen saa lähes vaakatasoa vastaavaan asentoon ja
cama-luokassa pääsee makuuasentoon. Joitakin alehintoja lukuun ottamatta matkoihin
sisältyy ateriat, joista pitkän Iguazún matkan aikana meille
ehdittiin tarjoilla koko kirjo: lounas, välipala, illallinen ja
aamupala.
Bussimatkoja Argentiinan sisällä, ja rajojen ylikin, voi hakea
esimerkiksi osoitteessa
http://www.plataforma10.com/. Vinkkinä kuitenkin
sanottakoon, että itse matkalippujen osto kannattaa tehdä
paikanpäällä linja-autoasemalla, sillä näin voi paljastua
yllättäviä alennuksia tai netistä poikkeavia aikatauluja. Meidän
Iguazún matkoihin löytyi alennus El Pinguino -firman luukulta.
|
Bussi-illallinen |
Saavuimme Puerto Iguazún lauantai-aamuna. Etsimme tiemme Sweet
Hostel:iin, johon olimme tehneet varauksen etukäteen, ja päätimme
heti sen nähtyämme vaihtaa hostellia yhden "pakollisen" yön jälkeen, sillä sen olimme jo maksaneet. Meille tarjottu huone vastasi kellaria,
sekä hajultaan että valoisuudeltaan, ja huone, johon passiivinen
henkilökunta meidät pienen pyytelyn jälkeen siirsi, ei ollut
miellyttävä sekään. Huoneen ovi oli suoraan hostellin pihalle, eikä sitä saanut suljettua kunnolla, vaan ovi aukeni itsestään raolleen. Suurimpana ongelmana hostellissa oli täyskosteus,
minkä lisäksi ankea henkilökunta ei houkutellut senkään vertaa punnitsemaan jäämisvaihtoehtoa. Hinta oli kuitenkin se mikä meidät paikan
sai alunperin valitsemaan, sillä peti aamupaloineen kustansi 50
pesoa.
Pienen kaupunkikierroksen ja hostellin etsiskelyn jälkeen
löysimme haluamamme ja varasimme seuraavat hostelliyömme
El Güembe Hostel:ista. Viiden hengen tyttödormin yksittäispaikka maksoi 60
pesoa yöltä, sisältäen kevyen aamupalan (etenkin kahvi oli niin
kevyttä, että sitä ei meinannut kahviksi tunnistaa). Huoneissa ei
haissut homeelta, ja henkilökunta oli avuliasta ja mukavaa.
Epäkohtana kuitenkin mainittakoon, että suihkuja on yksi kerrosta kohti, joten kylpyhuoneen eteen syntyi pientä jonoa ruuhkaisimpina aamuina. Hostelli sijaitsee keskustan tuntumassa, lähellä linja-autoasemaa.
Majoituksen etsimisen lisäksi kävimme ensimmäisen päivämme
aikana kiertelemässä Puerto Iguazúta, joka on täysin turismille
perustuva kaupunki Iguazún putousten läheisyydessä, ja aivan
Brasilian ja Paraguayn rajalla. Maiden välisen rajan voi bongata
muutaman kilometrin päässä Puerto Iguazún keskustasta, kohdassa,
jossa Paraná- ja Iguazú-joki yhtyvät. Alla pari kuvaa tästä kolmen maan rajasta.
|
Edessä Brasilia, kauempi ranta Paraguayn |
Sunnuntaina heräsimme ukkosen jyrinään. Päivä oli kaikkea
muuta kuin tehty ulkoilmamatkailuun, joten koitimme metsästää
muita vaihtoehtoja päivän teemaksi. Selvitimme asiaa
linja-autoaseman yhteydessä olevassa turismi-infossa, katsellen
samalla bussivaihtoehtoja kaverini loppureissulle. Samaisella
matkalla meidät bongasi pakettiretkiä järjestävän yrityksen
sisäänheittäjä. joka sai kuin saikin meidät vakuuttuneeksi seuraavankin päivämme suunnitelmista. Olimme toivoneet voivamme
viettää yhden päivän Brasilian puolen vesiputouksilla, toisen
päivän Argentiinan puolella, ja mahdollisesti kolmantena päivänä
piipahtaa Paraguayssa. Ensimmäinen päivä näistä kolmesta näytti
kuitenkin valuvan rankkasateen mukana viemäriin, joten olimme
avoimia uusille ideoille. Lopulta päädyimme pakettiratkaisuun
Brasilian putoukset → lounas → Paraguayssa shoppailu → Itaipún
pato (Paraguay). Päivän kestävän reissun hinnaksi tuli 250 pesoa,
sisältäen lounaan. Lisäksi paikan päällä Brasiliassa tulisi
maksettavaksi Iguazún pääsymaksu, 160 pesoa. Olimme tyytyväisiä,
sillä näin sisällyttäisimme kaksi kärpästä yhteen päivään,
mikä olisi voinut itsenäisesti matkustettaessa vaatia enemmän
aikaa ja olisimme saattaneet näin joutua luopumaan Paraguayn
puolella käynnistä.
Ukkospäivän tekemiseksi valitsimme
La Aripuca -ulkoilmamuseon
(ulkoilma.. sillä muita vaihtoehtoja ei näyttänyt olevan. Löytyi
sieltä kuitenkin muutama kattokin pään päälle.) ja
La Casa de las Botellas -muovipullotalon. Molemmat sijaitsevat hieman keskustan
ulkopuolella, mutta lähelle pääsee muun muassa Iguazún
putouksille menevillä busseilla (3 pesoa kertalippu, joskin
putouksille asti mentäessä hinta hyppää syystä tahi toisesta 35
pesoon). Pääsymaksu La Aripucaan oli 35 pesoa per henkilö. La Casa de las Botellas -talossa ei sattunut olemaan ketään kotona meidän päästessä paikalle, mutta näimme tämän erikoisen muovipullorakennuksen ulkoa päin. Tässä vaiheessa oli jo lakannut satamasta, mutta aamupäivän rankkasateet olivat jo valitettavasti taanneet likomärät kengät koko loppureissuksi, sillä niiden oli turha toivoa kuivuvan Iguazún kosteissa olosuhteissa. Kaikista muovipullotaloista ja muista näkemistämme outouksista huolimatta päivän kohokohta taisi olla yearba mate -jäätelö La Aripucassa ;)
|
Portti la Aripucaan |
|
La Aripuca |
|
Yerba mate -jäätelöä! |
|
Sade väistyi La Aripucan jälkeen |
|
La Casa de las Botellas |
|
La Casa de las Botellas |
Vihdoin koitti päivä, jolloin näkisimme Iguazún putoukset!
Minibussi haki meidät hostelliltamme sovitusti aamukahdeksan
aikoihin ja suuntasimme sekalaisella turistiporukalla Brasilian
rajalle. Rajanylitykseen upposi aikaa, mutta itse matka putouksille
oli lyhyt ja olimme perillä noin kymmeneltä. Pääsylippujen oston
jälkeen (maksaa voi Brasilian realeiden lisäksi esimerkiksi Argentiinan pesoina (160), dollareina tai kortilla) puiston bussit kuljettivat meidät
putouksille, jossa viimein irtaannuimme ryhmästämme ja aloitimme
putousten tuijottelun – ja ankaran valokuvauksen.
|
Ensinäkymiä putouksille Brasilian puolelta |
|
Sää oli edelleen sateinen, muttei sentään myrkynnyt enää :) |
|
Nenäkarhu, paikallinen lokki turistien eväiden perässä |
Putousten jälkeen jatkoimme ryhmämme kanssa lounaalle, josta siirryttiin Paraguayn puolelle. Paraguayn ja Brasilian rajan ylitys oli edellistä huomattavasti helpompi, sillä rajalla ei kysellä papereiden perään saati tehdä tarkastuksia busseille tai matkustajille. Avoin raja mahdollistaa hämäräbisnekset ja Paraguayn puolinen Ciudad del Este -kaupunki rakentuukin lähestulkoon ainoastaan kaupankäynnin ja harmaan talouden ympärille. Historiallisia kohteita tästä kaupungista on turha etsiä, saati muuta ajanvietettä kuin kauppojen ja kadunvarsikojujen kiertelyä. Elektroniikka on halpaa, mutta feikkituotteita on varottava ja kaikki tuotteet testattava ennen ostopäätöstä. Elektroniikkaa salakuljetetaan suuria määriä rajan yli Brasiliaan ja sieltä eteenpäin muille markkinoille. Harmaan talouden lisäksi on raportoitu sieppauksia, varkauksia ja muita vastaavia rikoksia, joten tätä rajaa ei kannata ylittää liian kevyin mielin. Kaupungista olisi kuulemma hyvä pyrkiä poistumaan ennen liikkeiden sulkeutumista, sillä sen tyhjiä katuja pidetään vaarallisena.
Onnistuneen Brasilia-Paraguayn päivän jälkeen koitti ensimmäinen täysin aurinkoinen päivämme Puerto Iguazússa, joka samalla oli reissun viimeinen kokonainen päivä. Heräsimme aikaisin, jotta voisimme viettää koko päivän putouksia ihastellessa Argentiinan puolella. Aikainen herätys kannatti! sillä tekemistä Argentiinan puolella olisi riittänyt vaikka kahdeksikin päiväksi. Jos olet siis suunnittelemassa reissua putouksille, kannattaa varata kaksikin perättäistä päivää Argentiinan puolelle ja yksi Brasiliaan. Brasilian puolen putousten ihasteluun kun riittää muutama tunti, Argentiinan puolella pääsee lähemmäs putouksia, jopa aivan niiden alle, ja kävelyreittejä on useita. Pääsymaksu Argentiinassa on 170 pesoa, mutta jos haluat palata seuraavana päivänä uudestaan, leimaa lippusi ennen lähtöä puiston porteilla ja saat näin 50% alennusta pääsymaksusta. Alennus on voimassa vain yhden päivän. Matkat Puerto Iguazústa Argentiinan puolen porteille maksavat 35 pesoa suuntaansa. Bussit lähtevät linja-autoasemalta ja liput on ostettava asemalla ennen bussiin nousemista.
|
Ihana mahtava Garganta del Diablo eli vapaasti suomennettuna Paholaisen Kurkku. Sanotaan Iguazún putousten vaikuttavimmaksi kohdaksi, eikä syyttä. Voi sitä voimaa ja pauhua! |
|
Garganta del Diablo |
|
Garganta del Diablo |
|
Matkalla kohti seuraavaa putousta |
|
Aurinkoisella säällä putouksille muodostuu sateenkaaria |